Kirjoitettu 6.5.2021

Kuntavaaliohjelma 2021

VASTUULLINEN TALOUDENPITO MAHDOLLISTAA INHIMILLISEN POLITIIKAN

Vastuussa kuntalaisille

Janakkalalainen kuntapoliitikko on päätöksistään ensisijaisesti vastuussa Janakkalassa asuville kuntalaisille. Perussuomalaisen politiikan ydin on tavallisen kuntalaisen edun ajaminen perussuomalaisten arvojen mukaisesti. Arvomme vaativat vähäosaisista huolehtimista, mutta yli varojen ei voi elää. Perussuomalaiset haluaa säilyttää Janakkalan kunnan itsenäisenä, sillä missäpä muualla tiedettäisiin paremmin, millaisia palveluja kuntaamme tarvitsemme. Pakotetut kuntaliitokset isompiin kuntiin tarkoittaa käytännössä aina palvelujen siirtymistä suurempien asumiskeskittymien läheisyyteen. Haluamme tehdä omissa asioissamme päätökset itse, omista lähtökohdistamme, kun vielä voimme. Itsenäisen kunnan talous on oltava kestävällä pohjalla.

Priorisointi on välttämätöntä

Palveluiden järjestäminen maksaa. Oikeudenmukaisuus on välttämätöntä, mutta samaan aikaan tärkeimpien palveluiden priorisointi on tarpeen. Näivettyminen ei saa olla vaihtoehto. Menoja on karsittava tai tuloja lisättävä, mieluiten molempia samanaikaisesti. Verorasitteen tai veroluonteisten maksujen nostaminen ei voi jatkua. Liiallisina ne vähentävät työnteon kannustavuutta. Näin ollen kuntakaan ei voi olla pöhöttynyt ja muuttumaton viranhaltijoiden saavutettujen etujen säilyttäjä. Rakenteellisia muutoksia on kyettävä tekemään kuntalaisille oleellisimmat palvelut priorisoiden. Työntekijöitä on kuunneltava, mutta kunnan työntekijöiden on ymmärrettävä, että myös eri alojen työnkuvat ovat murroksessa. Koronarajoitusten aikainen muutos etätyöpainoitteisuuteen on yksi esimerkki pakon edessä tapahtuvista nopeistakin muutoksista. Vain muutos on pysyvää.

Velkaa vain harkiten

Velkaantuminen on lykättyä verotusta, joten missään olosuhteissa ei tulevia sukupolvia kohtaan ole reilua velkaantua holtittomasti. Kunnan resursseihin nähden suurien investointien riskejä ja tarpeellisuutta onkin harkittava erityisen tarkasti eikä ns. käyttötalouden syömävelkaa parane ottaa ollenkaan. Koulut ja muu palveluinfra on suunniteltava tarkoituksenmukaisiksi, eikä hintalappu voi olla mitä tahansa. Minkäänlaiseen puuhasteluun ei ole valtioneuvoston velkaantumiskiihkosta tai ylimääräisistä kuntatuista huolimatta varaa. Janakkala on osa Suomea, eikä toisten siivellä eläminen velaksi voi jatkua loputtomasti. Jokaisen käytettävän euron vaikutukset tulee perustella ennakolta Janakkalassakin. Resurssien käytön vaikutusarviointia on oltava myös mahdollisissa ideologisissa tavoitteissa, kuten hiilijalanjäljen vähentämisessä tai humanitaarisen maahanmuuton vapaaehtoisessa tukemisessa. Janakkala ei voi olla verovaroja tuhlaava, kustannusvastuuton maailmanparannusyhteisö. Kaikki tuhlaten ja tehottomasti käytetyt eurot ovat pois omilta avuntarvitsijoiltamme.

Päättäjillä on vastuunsa

Aivan kuten luonnon suhteen jo ymmärretään, myös asuinympäristömme eli kunta on pystyttävä jättämään tuleville sukupolville paremmassa kunnossa kuin me sen olemme itse saaneet. Yhdelläkään sukupolvella ei ole oikeutta tuhota kunnan elinkelpoisuutta tai muita vahvuuksia harkitsemattomilla päätöksillään.

Turvallisuutta ja luottamusta

Kuntalaisten hyvinvointi syntyy tavallisessa, turvallisessa arjessa. Turvallisuus onkin suuri valttimme, josta on syytä pitää kiinni. Turvallisuus on paljon muutakin kuin fyysisen uhan puutetta. Turvallisuus on usein sellainen luottamisen tunne, joka muodostuu yhteisöllisyydestä, välittämisestä ja uskosta asioiden hoitumiseen. Se on sellaisen luottamisen tunne, että kuntalainen tietää saavansa apua hädässä.

Jokainen taapero, koululainen, nuori, aikuinen tai ikäihminen on tärkeä. Pienelle lapselle turvallisuus on jaksavan vanhemman syli. Sairaalle ikäihmiselle turvallisuus on toteutunut aika lääkärille, jonka puhetta hän ymmärtää. Väsyneelle vanhemmalle turvallisuus on matalan kynnyksen perhepalvelujen toimivuus. Nuorille turvallisuutta tuo lämmin ajanviettopaikka, pyöräilijälle se on kevyen liikenteen väylien kunnollinen valaistus sekä kunnossapito, kenelle toiselle milloin mitäkin, oman tilanteensa mukaisesti. Turvallisuus on inhimillisyyttä.

Ketään ei jätetä

Unohtaa ei sovi syrjäytymisvaarassa olevia tai jo eri syistä syrjäytyneitäkään. Ketään ei saa jättää vaikeuksiensa tai sairauksiensa kanssa yksin, vaikka hän ei itse omaa palveluntarvetta enää ymmärtäisikään tai pysty palveluihin omatoimisesti hakeutumaan. Varsinkin erityisryhmien palvelut on pakko saada vähintään lain edellyttämälle tasolle. Ohjenuorana on syytä pitää sitä, että kaikessa inhimillisessä toiminnassa ongelmien ennaltaehkäisy on aina myös taloudellisesti järkevämpää kuin myöhemmät korjaavat toimenpiteet.

Elinvoimaa omilla päätöksillä

Janakkalan täytyy olla houkutteleva vaihtoehto uusille yrityksille ja asukkaille. Tonttimaan hinta ja saatavuus, erilaiset toimitilat sekä kunnan omistamien asuntojen vuokrataso on kunnan omin toimenpitein pidettävä kilpailukykyisinä. Eri alojen yrittäjien toiveita on kuunneltava. Kilpailutuksissa on vihdoin syytä katsoa ensin lähelle ja pilkkoa kilpailutukset riittävän pieniin osiin. Pienten kylien elinvoimaa on tuettava vähintään kyläkoulujen olemassaololla.

Ole osa ratkaisua

Oikeudenmukaisuus on myös sitä, että toisinaan kysyy itseltään, mitä voi itse tehdä ainaisen vaatimisen sijasta. Inhimillinen politiikka joskus velvoittaa, mutta usein myös oikeuttaa.

Kirjoitettu 1.3.2021

TAHDOTKO PÄÄTTÄJÄKSI? Ilmoittaudu tästä ehdokaspalaveriin.

 

 

https://docs.google.com/…/1FAIpQLSfrzJtWllK7NUe7N…/viewform…

Viimeinen mahdollisuus lähteä mukaan kuntavaaliehdokkaaksi. Nyt on aika päättää. Haluatko vaikuttaa kuntasi asioihin? Ilmoittaudu mukaan sähköiseen keskustelutilaisuuteen. Kansanedustaja Lulu Ranne vastaamassa kysymyksiin keskiviikkona 3.3. klo 18.00 alkaen.
Kirjoitettu 17.1.2021

Janakkalan Perussuomalaisten hallitus järjestäytyi ja nimesi kuntavaaliehdokkaita

Mediatiedote 17.1.2021

Janakkalan Perussuomalaiset ry:n järjestäytymiskokouksessa valittiin hallituksen toimihenkilöt kalenterivuodelle 2021 ja nimettiin kuntavaaliehdokkaita.

 

Janakkalan Perussuomalaiset ry hallitus 2021:

 

puheenjohtaja Samuli Vesioja

varapuheenjohtaja Jouni Huusko

sihteeri Sini Pajukangas

hallituksen jäsen Markku Alen

hallituksen jäsen Hannu Hoffrén

hallituksen jäsen Jaana Oravisjärvi

hallituksen jäsen Matti Rytilahti

 

kuntavaaliehdokkaat (17.1.2021):

 

Aaltonen Harri (46 v) Sähkötöiden johtaja, yrittäjä

Alen Markku (56 v) Metallimies

Hoffrén Hannu (67 v) Turvallisuuskonsultti, opettaja, yrittäjä

Huusko Jouni (44 v) Ajojärjestelijä

Jauhiainen Jussi (35 v) Vartija

Koski Pasi (48 v) Murskausaseman hoitaja / työnjohtaja

Laitinen Susanna (40 v) Lähihoitaja

Lehtonen Jari (53 v) Ammattivalmentaja, hieroja, yrittäjä

Lehtonen Nina (50 v) Myyjä

Loponen Jenna (34 v) Palveluneuvoja

Mäkinen Markku (51 v) Rata-asentaja

Oinonen Kari (52 v) Huolitsija

Ojanen Marko (50 v) Ravintoloitsija, taksiyrittäjä

Pimiä Jani (44 v) Ajojärjestelijä

Poutiainen Erja (63 v) Diakonissa

Prami Saija (28 v) Henkilökohtainen avustaja

Rytilahti Matti (31 v) Varastotyöntekijä

Salminen Juha (60 v) Logistiikan työnjohtaja, paperiteknikko

Saukkonen Markku (53 v) Lähihoitaja

Schön Jani (47 v) Opiskelija

Schön Matti (77 v) Eläkeläinen

Vesioja Samuli (44 v) Opiskelija

Vienola Kari (53 v) Työnjohtaja

Virtanen Mika (40 v) Varastotyöntekijä

 

JULKILAUSUMA:

Janakkalalainen kuntapoliitikko on päätöksistään ensisijaisesti vastuussa Janakkalassa asuville kuntalaisille. Itsenäisen kunnan talous on oltava kestävällä pohjalla. Menoja on karsittava tai tuloja lisättävä, mieluiten molempia samanaikaisesti. Verorasitteen tai veroluonteisten maksujen nostaminen ei voi jatkua. Rakenteellisia muutoksia on kyettävä tekemään kuntalaisille oleellisimmat palvelut priorisoiden.

Velkaantuminen on lykättyä verotusta, joten missään olosuhteissa ei tulevia sukupolvia kohtaan ole reilua velkaantua holtittomasti. Kunnan resursseihin nähden suurien investointien riskejä ja tarpeellisuutta onkin harkittava erityisen tarkasti eikä ns. käyttötalouden syömävelkaa parane ottaa ollenkaan. Resurssien käytön vaikutusarviointia on oltava myös mahdollisissa ideologisissa tavoitteissa, kuten hiilijalanjäljen vähentämisessä tai humanitaarisen maahanmuuton vapaaehtoisessa tukemisessa. Janakkala ei voi olla verovaroja tuhlaava, kustannusvastuuton maailmanparannusyhteisö. Kaikki tuhlaten ja tehottomasti käytetyt eurot ovat pois omilta avuntarvitsijoiltamme.

Janakkalan Perussuomalaiset ry

Kirjoitettu 30.9.2020

Anita Ventola erotettiin perussuomalaisten Janakkalan valtuustoryhmästä

Mediatiedote 30.9.2020

Janakkalan Perussuomalaiset ry:n hallitus päätti kokouksessaan 30.9.2020 erottaa Anita Ventolan Perussuomalaisten Janakkalan valtuustoryhmästä.

Erottamisen syy on varoituksesta huolimatta toistunut valtuustoryhmää vahingoittava menettely.

Janakkalan Perussuomalaiset ry:n hallitus

Kirjoitettu 11.3.2020

Maalis- & huhtikuun tupaillat sekä kuntavaalikoulutus peruttu!

Janakkalan Perussuomalaiset noudattavat kunnan linjaa, luopuen ihmisiä samaan tilaan kokoavien yleisötilaisuuksien järjestämisestä korona-viruksen leviämisen estämiseksi. Tilanne Hämeessä on hyvin hallinnassa ja sairastuneita on erittäin vähän, mutta ennaltaehkäisy on kuitenkin tehokkain tapa pysäyttää taudin leviäminen. Mitä enemmän ihmisiä eri puolilta kokoontuu samaan tilaan, sitä suurempi on riski.

Seuraavat tapahtumat on peruttu:

  • su 29.3. klo 13-15 Tupailta , Arja Juvonen
  • ke 8.4. klo 17.30 Kuntavaalikoulutus, Niilo Kärki
  • su 26.4. klo 13-15 Tupailta , Ano Turtiainen

Tarkkailemme tilannetta ja päätämme muista tapahtumista myöhemmin.

Kirjoitettu 10.12.2019

Joulumieltä jokaiselle @ Janakkala

Kipin markkinoilla Turengissa Janakkalan perussuomalaiset osallistui ”Joulumieltä jokaiselle @ Janakkala” – tempaukseen. Keräyksen tarkoitus on erilaisin lahjoitusavustuksin tuottaa joulumieltä vähävaraisille janakkalalaisille perheille. Janakkalan Perussuomalaisten puheenjohtaja Samuli Vesioja ojensi yhdelle hankkeen puuhamiehistä, laulaja/lauluntekijä Tommi Tähtivirralle, neljä S-Marketin lahjakorttia.

Kuva Sini Pajukangas

Kirjoitettu 5.12.2019

Janakkalan Perussuomalaiset ry:n syyskokous 29.11.2019

Kuvassa JanPS hallituksen jäsenet Jouni Huusko, Samuli Vesioja, Hannu Hoffrén, Sini Pajukangas, Matti Rytilahti (Kuvasta puuttuu Markku Alen) Kuva: Upe Poutiainen

Janakkalan Perussuomalaiset ry:n syyskokous, Turenki

Mediatiedote 29.11.2019

JANAKKALAN PERUSSUOMALAISET VALITSI VUODEN 2020 HALLITUKSEN

Perjantaina 29.11. Janakkalan Perussuomalaiset ry valitsi syyskokouksessa vuoden 2020 hallituksen. Valituksi tulivat seuraavat henkilöt:

puheenjohtaja Samuli Vesioja
Markku Alen
Hannu Hoffrén
Jouni Huusko
Sini Pajukangas
Matti Rytilahti

JULKILAUSUMA

AVOIMUUS ON POLITIIKANTEON YDIN MYÖS KUNNISSA

Päätösten avoimuus on demokratian tae. Julkisuus vaikeuttaa ns. poliittista suhmurointia. Äänestäjätkään eivät pidä siitä, että eri kokouksissa pykäliä käsitellään salaisina. Heille voi syntyä tunne, että arveluttavia päätöksiä juntataan pienissä piireissä tai hyväveliverkostoin eikä äänestämällä voikaan vaikuttaa.

Yhdenkin äänestäjän epäily demokratiaan on luottamusyhteiskunnan kannalta valitettavaa. Tämän vuoksi luottamushenkilöiden tulisi aina edistää mahdollisimman avointa päätöksentekoa. Päätöksentekoprosessien seuraamisen pitää olla kaikille halukkaille mahdollista.

Jokainen salaisena käsitelty kokouspykälä on naula aidon demokratian arkussa. Asian mahdollinen epämiellyttävyys ei ainakaan tulisi olla peruste pykälän salaamiselle.

Janakkalan Perussuomalaiset ry

 

Kirjoitettu 25.12.2018

Kirjoitettu 6.12.2018

JORMA SAARENPÄÄ ON POISSA

Valitettavana suru-uutisena saimme kuulla, että kunnanvaltuutettumme Jorma Saarenpää menehtyi lomamatkalla Israelissa. Nopeasti edennyt, vaikea sairaus lopulta pysäytti ison miehen.

Me kaikki, jotka saimme tuntea Jorman, tulemme varmasti muistamaan hänet mahtavana persoonallisuutena oman elämämme loppuun asti. Hänen valtava auttamisen halunsa ja suorapuheinen, pohjanmaalainen tyylinsä ei jättänyt kylmäksi. Hänen pyyteetön hyväntekeväisyystyö oli ihailtavaa. Ei niin pientä – tai suurtakaan – tekoa ollut, jossa Jorma ei ensimmäisenä olisi rientänyt auttamaan hädässä olijaa.

Hartaana kristittynä Jorma toimi esimerkkinä, kuinka auttamisen palo lähtee ihmisestä itsestään. Tämän palkitsivat myös äänestäjät. Jorma oli äänikuninkaamme viime kuntavaaleissa. Kaiken kaikkiaan Jorma ehti kunnanvaltuutettuna olla kaikkien janakkalalaisten palveluksessa vuodesta 2013. Hän leikkisästi kutsuikin itseään ”mr. Janakkalaksi” (nuoruuden lempinimen mukaan), koska hän oli jokaisen janakkalalaisen asialla.

Iso mies –vielä isompi sydän. Hyvää matkaa, Jorma. Oli kunnia tuntea sinut.

Otamme osaa lähimmäisten suureen suruun.

Janakkalan Perussuomalaiset

JORMA SAARENPÄÄ

Kirjoitettu 8.8.2018

Kirjoitettu 22.6.2018

Kirjoitettu 15.2.2017

Janakkalan Perussuomalaiset kuntavaaliohjelma 2017

Oikeus päättää itse, oikeus hyvinvointiin! –Janakkalan Perussuomalaiset ry vaaliohjelma

 

Hyvinvoiva ihminen on voimavaroista suurin. Vain hyvinvoivat ihmiset kykenevät muodostamaan hyvinvoivan kunnan ja vain hyvinvoivat kunnat hyvinvoivan valtion, hyvinvoivan Suomen. Valtio muodostuu kunnistaan ja kunnat asukkaistaan.

 

Kansan ääni yritettiin sivuuttaa, syntyi Perussuomalaiset -puolue. Tavallisen janakkalalaisen ääni yritettiin sivuuttaa, me tulimme mukaan politiikkaan. Me, Janakkalan tulevaisuudesta huolestuneet tavalliset janakkalalaiset, Janakkalan Perussuomalaisten aktiivit.

 

Kolme teemaa

 

Janakkalan Perussuomalaisten kolme vaaliteemaa ovat: sinä, minä ja kaikki muut janakkalalaiset.

Vain yhdessä olemme Janakkala. Vain yhdessä saamme vietyä Janakkalaa parempaan, janakkalalaisuudesta ja suomalaisuudesta ylpeään suuntaan. Vakavana mutta luottavaisena, huolestuneena mutta positiivisena, yhteistyötä tarjoten, yhteistyötä vaatien ja yhteistyöhön luottaen.

 

Lapset ja nuoret

 

Huolenpidossa, turvallisuuden tunteen ympäröiminä ja mielekkäiden rajojen asettamisella kasvavat onnelliset ja tasapainoiset lapset. Varhaiskasvatus ja peruskoulutus mahdollistavat erinomaisia pedagogisia kokonaisuuksia joilla yhteiskunta voi tukea lastemme kasvua hyvinvoiviksi nuoriksi, mutta ainoastaan riittävästi resursoituna.

 

Nuorten syrjäytyminen on, henkilökohtaisen tragedian lisäksi, vakava ja kallis yhteiskunnallinen ongelma. Valitettavasti syrjäytyminen usein konkretisoituu vasta aikuisiällä, auttamattoman myöhään riittävien toimenpiteiden kannalta.

 

Lasten ja nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten työssäjaksamiseen ja työviihtyvyyteen sekä ammattitaidon ylläpitämiseen on kiinnitettävä huomiota, muutenkin kuin uusilla seinillä tai digiloikkalaitteilla. Motivoituneet ja pätevät, itseään kehittävät kasvatusalan ammattilaiset ovat lastemme ja nuortemme parhaita asianajajia, edunvalvojia sekä ohjaajia heidän matkallaan kohden varhaisaikuisuutta. Ei parane unohtaa, että kasvatusalojen työntekijöiden työilmapiiri ja työolosuhteet ovat tasan samat kuin lastemme hoito- tai opiskeluolosuhteet.

 

Kaikesta huolenpidosta huolimatta, lapsesta nuoreksi kasvanut tasapainoinenkin nuori voi olla vaarassa uupua odotusten ja elämän erilaisten, kenties ahdistavienkin, ristiriitojen paineessa. Panostukset ehkäisevään nuorisotyöhön kartuttavat aina ”hyvinvointikorkoa” tulevaisuudessa. Niitä ei saa nähdä pelkkinä kuluina. Syrjäytyneen nuoren elinkaarikustannus voi olla miljoonaluokkaa.

 

Kunnan, seurakunnan ja vapaaehtoisten ”aikuiskummien” koordinoitu yhteistyö voisi olla eräs työkalu edistää ”sukupolvien kuilua” ja auttaa nuoria löytämään oma, ansaittu paikkansa yhteisössä. Aikuiskummeina voisivat toimia esimerkiksi monet virkeät, nuorten seuraa kaipaavat eläkeläiset.

 

Hyvät paikat luonnolliselle, jokapäiväiselle aikuiskummitoiminnalle voisivat olla koulut, nimenomaan koulupäivien aikana. Lisääntynyt välituntivalvonta, turvallisuus, aikuisten seura ja molemminpuoliset juttutuokiot olisivat useilla tavalla hyödyllisiä koko yhteisölle. Eläkeläisten avulla pienempien koululaisten koulupäivien jälkeinen vähentynyt iltapäiväkerhotoiminta olisi mahdollista elävöittää uudelleen, olemattomin kustannuksin.

 

Monipuolisten harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen niin kulttuurin kuin urheilun parissa on tärkeää. Eri yhdistykset ovat avainroolissa aktiviteettien luojana. Kunnan velvollisuus on tarjota puitteita ja mahdollisuuksia, yhteisöjen velvollisuus on ottaa mukaan toimintaan. Kaikilla aikuisilla on vastuu lapsiemme hyvinvoinnin turvaamisessa. Liikkuva ja aktiivinen lapsi ei syrjäydy! Mielekkäiden perusharrastusten kynnyskysymys ei saa olla vanhempien rahapussi. Kunnan veloittamien tilavuokrien täytyy pysyä kohtuullisina pienillekin yhdistyksille.

 

Kiusaaminen ja yksilöiden eristäminen yhteisöistä on ehdottomasti saatava loppumaan. Hyvää työtä kiusaamisen ehkäisemisessä on jatkettava.

 

Ikäihmiset

 

Ikääntyvät eivät ole rasitteita, joita siirretään taloudellisin perustein, vaan kunnioitusta ja arvostusta ansaitsevia ihmisiä. Tarjotun hoivan tulee olla riittävää ja inhimillistä eikä se saa passivoida vanhuksia turhaan. Ikääntyneillä on oltava oikeuksia! Poliittisilla päättäjillä on vastuu ikääntyneiden oikeuksien huolehtimisesta.

 

Omaishoitajien asemaa on syytä edelleen parantaa. Omaishoitajia ei tule missään oloissa kohdella vähäteltynä halpatyövoimana sen vuoksi, että he tuovat merkittäviä säästöjä lähes ilmaisella hoivatyöllään. Omaishoitajien tapauksissa ei saa olla kunnan hyväksikäytön makua. Omaisten tekemä mittaamattoman arvokas hoivatyö ansaitsee paremman huomioimisen. Kunnan tulisi enenevässä määrin mahdollistaa omaishoitajien virkistysvapaita yli lain velvoittaman minimin heidän jaksamisensa edesauttamiseksi.

 

Aktiviteettien tarjoaminen myös yksinäisille, ehkä jopa erakoituneille vanhuksille on tarpeellista. Kaikki eivät välttämättä omin voimin enää jaksa tai kehtaa ottaa kontaktia esimerkiksi sairastumisen tai muun elämäntilanteen vuoksi. Yksinäiset ihmiset on saatava takaisin mukaan yhteisöön. Aktiivinen ikäihminen on aina voimavara, koko yhteisön elävän historian selkäranka.

 

Työikäisten pyörittäessä yhteiskunnan rattaita, olisi nuoret ja eläkeläiset hyvä saada kohtaamaan luontevasti. Entisaikojen ylisukupolvinen maatalousyhteiskunta emme tule enää olemaan, mutta yhteisöllisyyden vaaliminen olisi syytä ottaa vakavasti ja yrittää miettiä keinoja yhteisöllisyyden edistämiseksi. Pienten kylien kunnassa mikä tahansa on mahdollista. Kaikki tuntevat kaikki, jos halutaan. Aiemmin mainittu koulukummi- ja iltapäiväkerhotoiminta voisi olla yhteisöllisyyden vahvistamista parhaimmillaan.

 

Maailmanparannus

 

Viimeistään nykyinen taloudellinen tilanne on tehnyt selväksi Janakkalassakin, että resurssimme ovat rajalliset. On harkittava perinpohjaisesti, mitkä ovat kuntien ydintoimintaa. Esimerkiksi ”maailmanparannus” ei ole Janakkalan ydintoimintaa.

 

Budjetoimalla ”maailmanparannuksen” voisimme määrittää tarkasti jokaisen siihen tulevaisuudessa käyttämämme euron ja sentin. Tässä onkin kunnan tasolla niitä harvoja paikkoja, joissa tarkka budjetointi ja panostusten tulosten seuraaminen on niin päätettäessä mahdollista.

 

Jos ylimääräistä rahaa ei joinakin vuosina ole, eikä poliittinen tahto anna myöden käyttää velkarahaa kunnan ydintoimintojen ulkopuolelle, olisi niinä vuosina mahdollista välttää kulutkin, omaehtoisesti suunnitellun budjetin mukaisesti.

 

Humanitaarinen maahanmuutto ja pakolaisten vastaanotto tulee lopettaa ja keskittyä kunnan mahdollisesti tarjoama apu kohdennetusti suoraan kehitysmaihin tai pakolaisleireille. Jos halutaan vaikuttaa kehitysmaiden ongelmien alkutekijöihin on syytä puuttua ongelmien juuriin. Monien tutkimuksien mukaan kustannustehokkainta ja parasta pitkän aikavälin hyväntekeväisyystoimintaa on tyttöjen koulutuksen edistäminen, ei ihmisten siirtely kalliiden elinkustannusten maihin.

 

Kannustamme jokaisen hyväntekeväisyydestä kiinnostuneen osallistumaan esimerkiksi henkilökohtaiseen lapsikummitoimintaan kehitysmaissa, omien resurssiensa sallimissa rajoissa.

 

Yhteinen Janakkala

 

Janakkala on muutakin kuin Turenki tai Tervakoski. Kaikkien pikkukylien elinvoima tuo synergiaetuja koko kuntamme huokuttelevuuteen niin uusille yrityksille kuin asukkaille.

 

Valtuutettujen on syytä ymmärtää olla sortumatta kunnan sisäiseen ”siltarumpupolitikointiin”. Perussuomalaisille tämä onkin helppoa ja itsestäänselvyys, sillä olemme asiakeskeinen puolue ja teemme yhteistyötä asioissa, emme ideologisista syistä. Meille Janakkala tarkoittaa tosiaan koko Janakkalaa ja haluamme olla kehittämässä kuntaamme tasaveroisesti.

 

Kyläkoulut ja olemassa olevat lähipalvelut on turvattava niin hyvin ja kattavina kuin mahdollista. Kouluton kylä on nopeasti kuollut kylä. Kuollut kylä on varmasti palveluton kylä. Ketään ei tule pakottaa muuttamaan kotiseudultaan vain siksi, että palveluja ei enää ole.

 

Kunnan palvelukseen palkattavien, asiakkaiden kanssa tekemisissä olevien henkilöiden kielitaito tulee olla riittävällä tasolla huonokuuloisen ”mökin mummonkin” ymmärtää. Janakkalalaisen on saatava palvelunsa kunnollisella suomen kielellä. Rekrytoitavien ammattitaito tulee olla itsestäänselvyys, alasta riippumatta.

 

Janakkalalaisten yrittäjien ja paikallisten hyödykkeiden tuottajien olemassaoloaan suurempi arvo vireälle elinkeinotoiminnalle kunnassamme on tunnustettava. Heidän toimintamahdollisuuksiaan on tuettava mm. kilpailutusten ehdoissa, paikallista yrittäjyyttä oleellisena painottaen. Kilpailutuslausekkeet eivät saa olla tyhjiä sanoa. Näissä on Janakkalan vedettävä ”kotiop´päin”, lain sallimissa rajoissa.

 

Viesti rahoittajille

 

Tavallinen työssäkäyvä veronmaksaja ja PK-yrittäjä maksaa aina laskun. Mitä sinä tahdot? Saako olla niin, että paikallinen päätöksenteko yritetään vesittää muualta ohjaten? Tahdotko, että tavallisen veronmaksajan ääni kuuluu valtuustossa ilman ideologista holhousta?

 

Sinä päätät.

 

Äänestämällä janakkalalaista Perussuomalaista. Me ajattelemme itsenäisesti.

 

Myös sinun parastasi.

Kirjoitettu 15.12.2016

Ryhdy kuntapäättäjäksi – tule PS:n ehdokkaaksi

Äänestäminen kuntavaaleissa on tärkeä tapa vaikuttaa oman kunnan asioihin mutta kaikkein tehokkainta on asettua itse ehdolle. Perussuomalaiset ovat juuri sinulle sopiva, tavallisten ihmisten puolue. Maalaisjärki ja asiakeskeisyys siivittävät paikallista politiikkaamme kuntalaisten ääntä kuunnellen vaalipäivänä 9.4.2017.

Me Perussuomalaisissa tiedämme, että asiat eivät muutu itsekseen, vaan niille täytyy tehdä jotain. Ehdokkailtamme ei vaadita erityistä politiikan osaamista, vaan asenne ratkaisee. Olemme jo saaneet ehdokkaiksi monenlaisia ihmisiä – naisia, miehiä, nuoria, perheellisiä, senioreita, opiskelijoita, työntekijöitä, virkamiehiä, johtajia, yrittäjiä jne. ja heistä jokainen tuo mukanaan oman asiantuntemuksensa.

Jos tunnistat itsessäsi kiinnostuksen yhteisten asioiden hoitamista kohtaan ja haluat oppia uutta, toivotamme sinut lämpimästi ehdokkaaksemme kevään 2017 vaaleihin.

Tutustu tästä ehdokasoppaaseemme.

Klikkaa tästä ilmoittautumaan ehdolle.

Jokainen ehdokas luo oman ehdokasesittelyn vaalisivustolle

Ehdokaspakettiin kuuluu, että jokainen ehdokas luot itse oman esittelysivun puolueen sivuilla olevaan ehdokasgalleriaan. Katso tästä hyvä esimerkkikokonaisuus ehdokasesittelysivusta.

Ehdokassivun luomista varten tarvitset PS-Tunnuksen eli rekisteröitymisen puolueen kotisivuille. Tämä on helppoa. Jos olet jo paikallisyhdistyksen hyväksymä ehdokas mutta sinulla ei ole omaa PS-Tunnusta, toimi seuraavasti:

  1. Rekisteröi tästä ensin oma PS-Tunnus, jos sinulla ei sitä ole jo käytössä ja
  2. ilmoittaudu tästä ehdolle netissä.
  3. Saat yhdistykseltä sähköpostia ehdokkuuden vahvistumisesta/rekisteröinnistä ehdokasgalleriaan.
  4. Täytä ehdokassopimus- ja ehdokassuostumus-lomakkeet omalle yhdistykselle.
  5. Täydennä ehdokasesittelyysi kuvat, ajatukset, teemat ja pyydä yhdistystäsi julkaisemaan esittelysivusi PS:n ehdokasgalleriaan.

Perussuomalaisten ehdokkaiden vaalisivusto on verkkopohjainen ehdokasgalleriamme, jossa esittelemme eri puolella Suomea ehdolla olevat kuntavaaliehdokkaamme. Sivustolta voi tutustua ehdokkaiden vaaliteemoihin ja katsoa ehdokkaan omista tapahtumailmoituksista, missä hän on tavattavissa. Lisäksi sivujen ehdokastietoja käytetään julisteiden ja vaalilehtien painatukseen.

Klikkaa tästä tutustumaan ehdokasgalleriaan.

Lisätietoja ehdokasgalleriasta, ota yhteyttä tuki@nullperussuomalaiset.fi tai puh. 040 661 6919.

Talvisin vaaliterveisin

PS-tukipalvelut

Jaana Vesterinen-Prähky
projektisuunnittelija

Kirjoitettu 13.12.2016

Jouni Huusko nousi kunnanvaltuutetuksi

Perussuomalaisten ensimmäinen varavaltuutettu Jouni Huusko nousi valtuustoon 12.12 Janakkalan kunnanvaltuuston kokouksessa. Kokouksessa todettiin Seppo Hauta-ahon muuttaminen pois paikkakunnalta. Hauta-aho valittiin valtuustoon perussuomalaisten listalta, mutta on sittemmin erotettu puolueesta. Perusuomalaisten valtuutettujen henkilövahvuus Janakkalassa palasi kuuteen.

Kirjoitettu 20.10.2016

Kevään 2017 kunnallisvaalit

Mielenkiinto tulevia kunnallisvaaleja kohtaan kasvaa iltojen pimetessä. Ehdokkaiden nimeäminen on jo käynnissä! Tule mukaan tekemään ja vaikuttamaan kanssamme. Ota yhteyttä sähköpostitse (samuli.k.vesioja@nullgmail.com) tai puhelimitse 050-3226876.

Kirjoitettu 26.12.2015

Syyskokouksen valinnat

15.10.2015 pidetyssä kokouksessa tehtiin seuraavanlaisia henkilövalintoja.

Puheenjohtajaksi valittiin Samuli Vesioja

Hallitus vuodelle 2016

Samuli Vesioja, pj

Marko Ojanen (varalla Riku Onttonen)

Eeva-Maria Tuominen ( varajäsen Juha Koskinen)

Jouni Huusko (Jorma Saarenpää)

Sini Ojanen (Minna Niinimäki)

 

Kirjoitettu 27.11.2014

Janakkalalainen kunnanvaltuutettu Eeva-Maria Tuominen eduskuntavaaliehdokkaaksi.

Kärkölässä 22.11. pidetyssä Hämeen Perussuomalaisten syyskokouksessa valittiin kaksi viimeistä ehdokasta eduskuntavaaleihin Eeva-Maria Tuominen Janakkalasta ja Matti Luostarinen Forssasta.

Aiemmin valituiksi tulleet Perussuomalaiset ehdokkaat Hämeestä ovat:  Jari Ronkainen (Hollola), Lulu Ranne ja Kari Ilkkala (Hämeenlinna), Matti Lintukorpi (Tammela), Rami Lehto ja Maarit Tuomi (Lahti), Mira Nieminen (Asikkala), Mikko Nenonen (Hartola), Heidi Selenius (Riihimäki) ja Harri Kerijoki (Heinola) sekä kansanedustajat Anne Louhelainen (Hollola) ja Ismo Soukola (Hämeenlinna). 

Eeva-Maria

 

Eeva-Maria Tuominen

esittelijä, kunnanvaltuutettu

Kirjoitettu 27.11.2014

Upe Poutiainen valittu Janakkalan kirkkovaltuustoon

9.11. pidetyssä Seurakuntavaaleissa Janakkalan seurakunnassa kirkkovaltuustoon valittiin 27 jäsentä. Valtuustossa he päättävät mm. toiminnan päälinjoista, taloudesta, rakennushankkeista ja viroista.

Kirkkovaltuuston kausi kestää neljä vuotta.

Janakkalan Peruskristityt-ehdokaslistalta pääsi 22 äänellä Upe Poutiainen. Varasijalle pääsi Marko Hettula 14 äänellä.

Kirjoitettu 31.10.2014

Janakkalan Perussuomalaisten syyskokouksen valinnat

30.10.2014 pidetyssä kokouksessa tehtiin seuraavanlaisia henkilövalintoja.

Puheenjohtajaksi valittiin Minna Niinimäki

Hallitus vuodelle 2015

Minna Niinimäki, pj

Eeva-Maria Tuominen ( varajäsen Jorma Saarenpää)

Samuli Vesioja ( Seppo Hauta-aho)

Jouni Huusko (Marko Hettula)

Erja Poutiainen ( Upe Poutiainen)

Riku Onttonen (Marko Ojanen)

Jani Schön ( Pertti Saha)

Kirjoitettu 28.10.2014

Janakkalan Perussuomalaisten syyskokous 30.10.2014

On aika pitää Janakkalan Perussuomalaisten syyskokous. Kokouksessa valitaan mm. puheenjohtaja ja hallitus kalenterivuodelle 2015.

Lämpimästi tervetuloa!

Kirjoitettu 28.10.2014

Valtuustoryhmän kuulumisia

Janakkalan Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtajana toimii 2.10.2014 alkaen: Marko Ojanen. Varapuheenjohtajaksi valittiin: Jorma Saarenpää.

 

2. vuotisten luottamushenkilöpaikkojen valinnat vuosille 2015-2016.

 

Kunnanhallitukseen valittiin Jorma Saarenpää. Henkilökohtaisena varajäsenenä toimii: Marko Ojanen.

 

Kunnanvaltuuston 3.varapuheenjohtajana jatkaa Eeva-Maria Tuominen.

 

Janakkalan Veden johtokunnassa jatkaa: Riku Onttonen. Varajäseneksi valittu: Jouni Huusko.

 

Maaseutulautakuntaan nousee Jorma Saarenpään tilalle Pertti Saha  ja varajäseneksi valittu: Jani Schön.