Janakkalan Perussuomalaiset kuntavaaliohjelma 2017
Oikeus päättää itse, oikeus hyvinvointiin! –Janakkalan Perussuomalaiset ry vaaliohjelma
Hyvinvoiva ihminen on voimavaroista suurin. Vain hyvinvoivat ihmiset kykenevät muodostamaan hyvinvoivan kunnan ja vain hyvinvoivat kunnat hyvinvoivan valtion, hyvinvoivan Suomen. Valtio muodostuu kunnistaan ja kunnat asukkaistaan.
Kansan ääni yritettiin sivuuttaa, syntyi Perussuomalaiset -puolue. Tavallisen janakkalalaisen ääni yritettiin sivuuttaa, me tulimme mukaan politiikkaan. Me, Janakkalan tulevaisuudesta huolestuneet tavalliset janakkalalaiset, Janakkalan Perussuomalaisten aktiivit.
Kolme teemaa
Janakkalan Perussuomalaisten kolme vaaliteemaa ovat: sinä, minä ja kaikki muut janakkalalaiset.
Vain yhdessä olemme Janakkala. Vain yhdessä saamme vietyä Janakkalaa parempaan, janakkalalaisuudesta ja suomalaisuudesta ylpeään suuntaan. Vakavana mutta luottavaisena, huolestuneena mutta positiivisena, yhteistyötä tarjoten, yhteistyötä vaatien ja yhteistyöhön luottaen.
Lapset ja nuoret
Huolenpidossa, turvallisuuden tunteen ympäröiminä ja mielekkäiden rajojen asettamisella kasvavat onnelliset ja tasapainoiset lapset. Varhaiskasvatus ja peruskoulutus mahdollistavat erinomaisia pedagogisia kokonaisuuksia joilla yhteiskunta voi tukea lastemme kasvua hyvinvoiviksi nuoriksi, mutta ainoastaan riittävästi resursoituna.
Nuorten syrjäytyminen on, henkilökohtaisen tragedian lisäksi, vakava ja kallis yhteiskunnallinen ongelma. Valitettavasti syrjäytyminen usein konkretisoituu vasta aikuisiällä, auttamattoman myöhään riittävien toimenpiteiden kannalta.
Lasten ja nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten työssäjaksamiseen ja työviihtyvyyteen sekä ammattitaidon ylläpitämiseen on kiinnitettävä huomiota, muutenkin kuin uusilla seinillä tai digiloikkalaitteilla. Motivoituneet ja pätevät, itseään kehittävät kasvatusalan ammattilaiset ovat lastemme ja nuortemme parhaita asianajajia, edunvalvojia sekä ohjaajia heidän matkallaan kohden varhaisaikuisuutta. Ei parane unohtaa, että kasvatusalojen työntekijöiden työilmapiiri ja työolosuhteet ovat tasan samat kuin lastemme hoito- tai opiskeluolosuhteet.
Kaikesta huolenpidosta huolimatta, lapsesta nuoreksi kasvanut tasapainoinenkin nuori voi olla vaarassa uupua odotusten ja elämän erilaisten, kenties ahdistavienkin, ristiriitojen paineessa. Panostukset ehkäisevään nuorisotyöhön kartuttavat aina ”hyvinvointikorkoa” tulevaisuudessa. Niitä ei saa nähdä pelkkinä kuluina. Syrjäytyneen nuoren elinkaarikustannus voi olla miljoonaluokkaa.
Kunnan, seurakunnan ja vapaaehtoisten ”aikuiskummien” koordinoitu yhteistyö voisi olla eräs työkalu edistää ”sukupolvien kuilua” ja auttaa nuoria löytämään oma, ansaittu paikkansa yhteisössä. Aikuiskummeina voisivat toimia esimerkiksi monet virkeät, nuorten seuraa kaipaavat eläkeläiset.
Hyvät paikat luonnolliselle, jokapäiväiselle aikuiskummitoiminnalle voisivat olla koulut, nimenomaan koulupäivien aikana. Lisääntynyt välituntivalvonta, turvallisuus, aikuisten seura ja molemminpuoliset juttutuokiot olisivat useilla tavalla hyödyllisiä koko yhteisölle. Eläkeläisten avulla pienempien koululaisten koulupäivien jälkeinen vähentynyt iltapäiväkerhotoiminta olisi mahdollista elävöittää uudelleen, olemattomin kustannuksin.
Monipuolisten harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen niin kulttuurin kuin urheilun parissa on tärkeää. Eri yhdistykset ovat avainroolissa aktiviteettien luojana. Kunnan velvollisuus on tarjota puitteita ja mahdollisuuksia, yhteisöjen velvollisuus on ottaa mukaan toimintaan. Kaikilla aikuisilla on vastuu lapsiemme hyvinvoinnin turvaamisessa. Liikkuva ja aktiivinen lapsi ei syrjäydy! Mielekkäiden perusharrastusten kynnyskysymys ei saa olla vanhempien rahapussi. Kunnan veloittamien tilavuokrien täytyy pysyä kohtuullisina pienillekin yhdistyksille.
Kiusaaminen ja yksilöiden eristäminen yhteisöistä on ehdottomasti saatava loppumaan. Hyvää työtä kiusaamisen ehkäisemisessä on jatkettava.
Ikäihmiset
Ikääntyvät eivät ole rasitteita, joita siirretään taloudellisin perustein, vaan kunnioitusta ja arvostusta ansaitsevia ihmisiä. Tarjotun hoivan tulee olla riittävää ja inhimillistä eikä se saa passivoida vanhuksia turhaan. Ikääntyneillä on oltava oikeuksia! Poliittisilla päättäjillä on vastuu ikääntyneiden oikeuksien huolehtimisesta.
Omaishoitajien asemaa on syytä edelleen parantaa. Omaishoitajia ei tule missään oloissa kohdella vähäteltynä halpatyövoimana sen vuoksi, että he tuovat merkittäviä säästöjä lähes ilmaisella hoivatyöllään. Omaishoitajien tapauksissa ei saa olla kunnan hyväksikäytön makua. Omaisten tekemä mittaamattoman arvokas hoivatyö ansaitsee paremman huomioimisen. Kunnan tulisi enenevässä määrin mahdollistaa omaishoitajien virkistysvapaita yli lain velvoittaman minimin heidän jaksamisensa edesauttamiseksi.
Aktiviteettien tarjoaminen myös yksinäisille, ehkä jopa erakoituneille vanhuksille on tarpeellista. Kaikki eivät välttämättä omin voimin enää jaksa tai kehtaa ottaa kontaktia esimerkiksi sairastumisen tai muun elämäntilanteen vuoksi. Yksinäiset ihmiset on saatava takaisin mukaan yhteisöön. Aktiivinen ikäihminen on aina voimavara, koko yhteisön elävän historian selkäranka.
Työikäisten pyörittäessä yhteiskunnan rattaita, olisi nuoret ja eläkeläiset hyvä saada kohtaamaan luontevasti. Entisaikojen ylisukupolvinen maatalousyhteiskunta emme tule enää olemaan, mutta yhteisöllisyyden vaaliminen olisi syytä ottaa vakavasti ja yrittää miettiä keinoja yhteisöllisyyden edistämiseksi. Pienten kylien kunnassa mikä tahansa on mahdollista. Kaikki tuntevat kaikki, jos halutaan. Aiemmin mainittu koulukummi- ja iltapäiväkerhotoiminta voisi olla yhteisöllisyyden vahvistamista parhaimmillaan.
Maailmanparannus
Viimeistään nykyinen taloudellinen tilanne on tehnyt selväksi Janakkalassakin, että resurssimme ovat rajalliset. On harkittava perinpohjaisesti, mitkä ovat kuntien ydintoimintaa. Esimerkiksi ”maailmanparannus” ei ole Janakkalan ydintoimintaa.
Budjetoimalla ”maailmanparannuksen” voisimme määrittää tarkasti jokaisen siihen tulevaisuudessa käyttämämme euron ja sentin. Tässä onkin kunnan tasolla niitä harvoja paikkoja, joissa tarkka budjetointi ja panostusten tulosten seuraaminen on niin päätettäessä mahdollista.
Jos ylimääräistä rahaa ei joinakin vuosina ole, eikä poliittinen tahto anna myöden käyttää velkarahaa kunnan ydintoimintojen ulkopuolelle, olisi niinä vuosina mahdollista välttää kulutkin, omaehtoisesti suunnitellun budjetin mukaisesti.
Humanitaarinen maahanmuutto ja pakolaisten vastaanotto tulee lopettaa ja keskittyä kunnan mahdollisesti tarjoama apu kohdennetusti suoraan kehitysmaihin tai pakolaisleireille. Jos halutaan vaikuttaa kehitysmaiden ongelmien alkutekijöihin on syytä puuttua ongelmien juuriin. Monien tutkimuksien mukaan kustannustehokkainta ja parasta pitkän aikavälin hyväntekeväisyystoimintaa on tyttöjen koulutuksen edistäminen, ei ihmisten siirtely kalliiden elinkustannusten maihin.
Kannustamme jokaisen hyväntekeväisyydestä kiinnostuneen osallistumaan esimerkiksi henkilökohtaiseen lapsikummitoimintaan kehitysmaissa, omien resurssiensa sallimissa rajoissa.
Yhteinen Janakkala
Janakkala on muutakin kuin Turenki tai Tervakoski. Kaikkien pikkukylien elinvoima tuo synergiaetuja koko kuntamme huokuttelevuuteen niin uusille yrityksille kuin asukkaille.
Valtuutettujen on syytä ymmärtää olla sortumatta kunnan sisäiseen ”siltarumpupolitikointiin”. Perussuomalaisille tämä onkin helppoa ja itsestäänselvyys, sillä olemme asiakeskeinen puolue ja teemme yhteistyötä asioissa, emme ideologisista syistä. Meille Janakkala tarkoittaa tosiaan koko Janakkalaa ja haluamme olla kehittämässä kuntaamme tasaveroisesti.
Kyläkoulut ja olemassa olevat lähipalvelut on turvattava niin hyvin ja kattavina kuin mahdollista. Kouluton kylä on nopeasti kuollut kylä. Kuollut kylä on varmasti palveluton kylä. Ketään ei tule pakottaa muuttamaan kotiseudultaan vain siksi, että palveluja ei enää ole.
Kunnan palvelukseen palkattavien, asiakkaiden kanssa tekemisissä olevien henkilöiden kielitaito tulee olla riittävällä tasolla huonokuuloisen ”mökin mummonkin” ymmärtää. Janakkalalaisen on saatava palvelunsa kunnollisella suomen kielellä. Rekrytoitavien ammattitaito tulee olla itsestäänselvyys, alasta riippumatta.
Janakkalalaisten yrittäjien ja paikallisten hyödykkeiden tuottajien olemassaoloaan suurempi arvo vireälle elinkeinotoiminnalle kunnassamme on tunnustettava. Heidän toimintamahdollisuuksiaan on tuettava mm. kilpailutusten ehdoissa, paikallista yrittäjyyttä oleellisena painottaen. Kilpailutuslausekkeet eivät saa olla tyhjiä sanoa. Näissä on Janakkalan vedettävä ”kotiop´päin”, lain sallimissa rajoissa.
Viesti rahoittajille
Tavallinen työssäkäyvä veronmaksaja ja PK-yrittäjä maksaa aina laskun. Mitä sinä tahdot? Saako olla niin, että paikallinen päätöksenteko yritetään vesittää muualta ohjaten? Tahdotko, että tavallisen veronmaksajan ääni kuuluu valtuustossa ilman ideologista holhousta?
Sinä päätät.
Äänestämällä janakkalalaista Perussuomalaista. Me ajattelemme itsenäisesti.
Myös sinun parastasi.